Ravintola Kosmos on loistanut kiintotähtenä Helsingin 
ravintolataivaalla jo lähes sadan vuoden ajan. Monet ravintolat 
ovat tähtien lailla syttyneet ja sammuneet sen ympärillä, mutta 
oman maailmansa luonut Kosmos sykkii edelleen elämää aivan 
Helsingin sydämessä.

Elokuun 6. päivä vuonna 1924 ovensa avannut Kosmos on perheyritys, jossa on palveltu

asiakkaita jo neljän sukupolven ajan. Ravintolan sisustus, rennon huomaavainen palvelu ja

klassisen eurooppalainen gastronomia ovat säilyneet entisellään vuosikymmenestä toiseen.

Kosmoksen perheeseen on aina kuulunut myös pitkään talossa viihtynyt henkilökunta. Eteispalvelun

tehtävät ovat siirtyneet isältä pojalle ja ammattitaitoaan pisimpään salissa ja keittiössä

hioneet kosmoslaiset ovat luoneet elämyksiä asiakkailleen yli kolmenkymmenen vuoden ajan.

 

 

Vuosikymmenien ajan ovat Kosmoksen maailmankaikkeuteen saapuneet myös uskolliset

kanta-asiakkaat. Ravintolan tunnelmasta ja perinteisestä ravintolaruoasta ovat nauttineet niin

presidentit, taiteilijat, liike-elämän edustajat kuin opiskelijat ja aitoa helsinkiläistä ravintolaelämää

etsivät matkailijat.

 

 

Ravintola Kosmoksen historia on täynnä muistoja eletystä elämästä, unohtumattomista ihmisistä ja

hyvästä ruoasta. Tärkeintä ovat tietysti aina olleet asiakkaat sekä Kosmoksen alkuperäinen, mutkaton

ja avarakatseinen liikeidea: palvella ”tasapuolisesti rikkaita ja köyhiä, sivistyneistöä ja tavallista kansaa”.

 

 

Tervetuloa!

 

 

 

IRINA HEPOLAMPI & KIIRA HEPOLAMPI

HISTORIA

Perheyrityksenä ruokasali, ruokala, 
kulttuurikapakka, ravintola…

Kosmoksen tarina alkoi, kun Yrjö Tedor Lindfors perusti vuonna 1924 Kosmos ruokasalit nimisen

ravintolan Vladimirinkadulle. Suomessa vallitsi kieltolaki, mutta modernille, tasokkaalle ja silti

kohtuuhintaiselle ruokaravintolalle oli Helsingissä kysyntää ja Kosmos ruokasalit sai heti suuren

suosion etenkin Ylioppilaiden parissa.

 

 

Vuosikymmenen vaihteen maailmanlaajuisen laman hellittyä alkoi uusi aika; Vladimirinkatu vakiintui

Kalevankaduksi, Lindfors suomennettiin Hepolammeksi, ja kieltolaki kumottiin vuonna 1932. Suomen

kasvavan hyvinvoinnin ja vaurastumisen myötä ravintolan kansoittivat liikemiehet, juristit, taiteilijat,

virkamiehet ja jopa virkanaiset.

 

 

Yrjö Hepolammen jälkeen liikkeen johtoon asettui hänen puolisonsa Aino Hepolampi, josta näin tuli

yksi kaupungin harvoista naispuolisista ravintoloitsijoista. Sota-aika elintarvikesäännöstelyineen oli

ravintoloille vaikeaa aikaa. Aivan jatkosodan loppuvaiheessa vuonna 1944, Kosmos kuitenkin

pakkovuokrattiin Saksan armeijan käyttöön, ja salissa hyvin viihtyneet upseerit toivat kaivattuja tuloja

ravintolan tyhjään kassaan.

Rauhan jälkeen pitkiä lounaita syötiin jälleen ryyppyjen
ryydittämänä ja punssin sekä konjakkien jälkeen jatkettiin
ajalle leimallisilla grogeilla.

Alkon moralistisesti värittyneessä kamppailussa alkoholinkulutuksen hillitsemiseksi ja

ravintola-anniskelun rajoittamiseksi Kosmoskin sai vakavia nuhteita väkijuomien liian suuresta

osuudesta ravintolan myynnissä.

 

 

Ruokalistalla vakiosuosikkeina pysyivät pitkään vasikanseläke Oscar, porsaankyljys Robert sekä

käristetty lohi ja tartarkastike. Uusien ruokakulttuurien tultua tutuiksi suomalaisten lisääntyneen

matkailun myötä, ne saivat pikkuhiljaa rinnalleen uusia kansaivälisiä tulokkaita kuten paellan, chop

sueyn ja cannellonit.

 

 

Asiakaskuntaan olivat 1950-luvulla liittyneet lehtitalojen toimittajat sekä kuvataiteilijat,

60-luvulla Kosmoksen valtasivat kirjailijat ja vasemmistoradikaalit. ”Paremmat” kirjailijat joivat

konjakkia muiden tyytyessä viiniin. Kosmoksesta tuli kulttuurikapakka. Tällöin myös tehtiin ravintolan

ensimmäiset monista taidehankinnoista ja vuosien mittaan ovat asiakkaat saaneet nauttia mm.

boheemitaiteilijana tunnetun ”Pikku-Olli” Martikaisen, Juhani Harrin, Alvar Gullichsenin, Miina

Äkkijyrkän, Martti Aihan, Olli Pajulahden ja Sirkku Ala-Harjan maalauksista, veistoksista ja

ääniteoksista.

 

 

Vuosikymmenten saatossa ovat pöytäliinat, kokolattiamatto, kattokruunujen varjostimet ja

kukkalaatikot tuoneet interiööriin oman lisänsä, mutta pääpiirteissään ruokasalin sisustus on säilynyt

alkuvuosien asussa, jonka loivat arkkitehtiylioppilas Arvo Aalto, huonekalusuunnittelija Einari Kyöstilä

ja helleenisaiheiset looshien päädyt veistänyt Eino Räsänen. Veistoksellinen ulkoterassi ja uudistettu

eteistila ovat Stefan Lindforsin 2000-luvulla suunnittelemia ja salin sisustuksen varovaisia uudistuksia

on puolestaan valvonut Kaisa Blomstedt.